Liinu

Emo: Tsarodej Polkadot
Isä: Rocheby Smokescreen (cs ch, slo mva, kans mva, hu mva, fin mva)
Lonkat: D/D
Kyynärnivelet: 0/0
Rotu: Labradorinnoutaja
Väri: Keltainen
Sukupuoli: Narttu
Virallinen nimi: Tsarodej Rococo
Kutsuma nimi: Liinu
Lempinimiä: Niitä löytyy.
Paino: 30.4kg
Korkeus: 60cm
Ikä: S. 2005, eli se täyttää toukokuussa 5- vuotta.


Mikä se on?

Liinu on suloinen, lumoava ja hyvältä tuoksuva labradorinnoutaja, joka vihaa sitä, että tuoksuttelen sen korvan juurta vähintään viisitoista kertaa päivässä. Se on karvainen, nelijalkainen ja vaaleanpunanenäinen sekä ihmisrakas, kärsivällinen, ja äärettömän ystävällinen eläin. Liinu ei ole viisas, eikä se ole täydellinen missään taitolajissa. Silti se on rakastetuin eläin mitä olen tähän päivään mennessä tavannut. Se on sekoittanut koko perheen maailmankuvan äärettömän laajalla sydämellään, eikä se ole koskaan aiheuttanut mitään muuta pahaa kuin viisi halki jyrsittyä tuolia, jotka piti kaikki heittää pois.

Miten se tuli tänne?

Hän oli kämmenen kokoinen kun näin sen ensimmäisen kerran. Kutittelin etusormellani palleron mahaa, jolloin tämän peukalon kokoinen takajalka alkoi vipattamaan tahdottomasti. Pennut lyllersivät (kirjaimellisesti) toistensa päällä ja alla, ja heiluttelivat hammastikun kokoisia häntiään onnellisina silmät vielä puoliksi ummessa. Kun sitten tulimme hakemaan kuusiviikkoista (kyllä, alle luovutusikäinen vielä silloinkin, en tiedä miksi.) vauvaamme, piti meidän valita vielä kahdesta yhtä valkoisesta nartusta omamme. Päätös oli aika selvä kun toinen niistä hyppäsi suoraa aukinaiseen sateenvarjoomme. Otimme tietysti tämän kyseisen sateenvarjo koiran. Ensimmäiset viikot olivat yhtä pissojen siivoamista, eikä lapsi muuta tuntunut tekevänkään kuin pissaili ja nukahteli vuorotellen. Muistelimme äidin kanssa Liinun pentuajan temmellyksiä, kun isäni osallistui keskusteluumme näillä sanoilla:"Mä muistan vaan sen kun Liinu katto mua suoraan silmiin samalla kun pissas matolle häntä heiluen". Siinä olikin aika lyhyesti ja ytimekkäästi Liinun lapsuus.

Mitä se tekee?

Liinun kanssa olen harrastellut kaikennäköistä. Ensimmäiset vuodet menivät vain lenkkeillessä ja muissa perusperhekoiran harrastuksissa, mutta kolmannen vuoden alussa havahduin. Aloin käymään mätsäreissä aika ahkeraan tahtiin, ja siinä samassa innostuin parista muustakin lajista. Aloin tokoilemaan Liinun kanssa epävirallisesti kotona, ja hyödynsin vinkkejä joita sain eri lähteistä. Koirani oli käynyt myös noin yksivuotiaana tokossa, jossa sille opetettiin perusasiat. Näitä parantelin, ja Liinu alkoi jo olla ihan hyvä, kunnes intoni lopahti taas. Hetken päästä innostuin agilitysta, ja parin koeradan jälkeen osallistuin agilitykurssille. Se ei kuitenkaan ollut niin kivaa meistä kummastakaan, että olisin ilmoittautunut johonkin seuraan. Joten siihen jäi agility uramme. Kolmas laji mistä olen ollut kiinnostunut, on mejä, mutten koskaan ole päässyt niin pitkälle että olisin ilmoittautunut johonkin kurssille. Näyttelyissä olemme kerran käyneet, ja varmaan menemme vielä johonkin kesänäyttelyyn.